Alla olevan tekstin on kir­joit­ta­nut Johanna Korhonen. Hän on laulaja Vox Silentii -yhtyeessä sekä jour­na­lis­ti ja kou­lut­ta­ja.

Hil­jen­ty­vä Hildegard – Laulajan näkökulma Hildegard Bin­ge­ni­läi­sen musiik­kiin

Olen saanut en­si­kos­ke­tuk­se­ni Hildegard Bin­ge­ni­läi­sen musiik­kiin ehkä pa­ri­kym­men­tä vuotta sitten kon­ser­tis­sa, jossa sitä lauloi korkea sopraano hyvin lois­te­li­aas­ti. Hienoa musiikkia, ajattelin, mutta mieltä jäi vai­vaa­maan jokin ris­ti­rii­ta 1100-luvun nunnan ja lois­te­li­aan lau­la­jat­ta­ren välillä. Mistä tässä musii­kis­sa var­si­nai­ses­ti oli kyse?

Luostarien musiikki ei lähtökohtaisesti ole konsertoivaa eikä esittävää musiikkia. Sen tarkoitus on toinen: messu tai rukoushetki ei ole esitys, vaan kirkollinen toimitus, liturgiaa Jumalan kunniaksi. Siksi tätä musiikkia voidaan lähestyä myös rukouksen ja meditaation näkökulmasta. Millaista on Hildegardin musiikki silloin, kun samat laulut eivät olekaan loisteliaita, vaan hiljentyviä, nöyriä, kuuliaisia, etsiviä, syvyydestä huutavia, helliä tai hiljaisesti lumoutuneita kaiken luodun ihmeellisyydestä?

Luomisen ihmettä Hildegard jaksaa runoudessaan ylistää. Hänen tekstinsä vilisee vihreää: kasveja, kukkia, ja kaikkea luontoa: tuulta, jopa ilmassa kieppuvia pikku öttiäisiä. Liturgiset elementit, Pyhä Kolminaisuus, ylösnousemus ja toivo nivoutuvat tähän näkyvään todellisuuteen.

Hildegardin laulujen melodiat kuvaavat laulajan lumoa tämän kaiken äärellä. Niiden ambitus eli matalimman ja korkeimman sävelen erotus on usein laajempi kuin saman ajan muussa kirkkomusiikissa. Hildegardille ovat ominaisia tietyt laajat intervallit ja sävelkulut, jotka eivät ole olleet ajan muussa kirkkomusiikissa tyypillisiä muotoja. Hän on ollut säveltäjänä oman tiensä kulkija, vaikkakin samalla uskollinen kirkon palvelija ja tradition jatkaja.

Millaista Hildegardia on laulaa? Alku on aina työläs: laulut ovat pitkiä, opeteltavaa on paljon. Mutta lopussa kiitos seisoo. Pitkän – vuosienkin mittaisen -- harjoitusprosessin aikana musiikki alkaa avautua laulajalleen, joka sitten toivon mukaan pystyy välittämään sen myös kuulijalleen.

Minulla on ollut ilo harjoitella ja äänittää Hildegardin lauluja Vox Silentii -yhtyeessä yhdessä Hilkka-Liisa Vuoren kanssa (CD-levy Creatio – Meditative Hildegard von Bingen, 2019). Taisimme harjoitella semmoiset kahdeksan vuotta ennen äänitykseen ryhtymistä.

Lähestymistapamme on rukouslaulu: meditaation instrumentti on laulajan oma keho, joka on toisen resonoivan instrumentin – kirkon – sisällä. Seinät laulavat, keho kuuntelee ja ottaa vastaan samalla kun tuottaa ääntä. Hildegardissa helisevät yläsävelet ja kaiut; äänen kokonaisuus on yksiäänisenäkin rikas ja moniulotteinen.

Hildegardin musiikkia voi lähestyä monella tavalla. Omamme on niistä yksi.

© Pyhän Hildegardin seura. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tehty